Cosplay on sekoitus sanoista costume (puku) ja play (leikki). Cosplay eli “pukuilu” on harrastus, jossa ihmiset pukeutuvat joksikin anime-, manga-, sarjakuva-, peli- tai elokuvahahmoksi. Cosplayn juuret ovat Japanissa, josta se aluksi levisi Yhdysvaltoihin ja sieltä sitten Eurooppaan 2000-luvun alussa. Kaikki cosplay hahmot eivät ole itämaisia vaan myös länsimaisiksi hahmoiksi pukeudutaan. Idean hahmoon voi ottaa mistä vain länsimaisesta televisiosarjasta tai elokuvasta. Cosplayn harrastajat toimivat verkostona ja Cosplay on sekoitus käsitöitä, näyttelemistä ja yhteisöllisyyttä. Yhteisö antaa ideoita toisilleen ja auttavat pukujen tekemissä. Cosplay -tapahtumissa aikuinenkin löytää helposti uusia ystäviä. Cosplay on hyvin vahvasti yhteydessä japanilaiseen kulttuuriin ja sen harrastajista suurin osa ovat kiinnostuneita siitä. Suomessa julkaistaan vuodessa noin 150 manga-albumia. Englanninkielisten albumien kauppa on vielä vilkkaampaa. Hahmoja on siis useita joista valita. Pukuilua harrastetaan pääosin lajin tapahtumissa eli coneissa, mutta harrastajat järjestävät paljon pienimuotoisia tapaamisia keskenään. Valtaosa harrastajista on 20 vuoden puolin ja toisin ja suurin osa harrastajista on naisia. Lajin harrastaminen kuitenkin eroaa eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Espanjassa cosplay-hahmoihin pukeutuneita ei näy katukuvassa tapahtumien ulkopuolella. Sitä jopa paheksutaan. Japanissa on hyvinkin normaalia kulkea kaduilla hahmoon pukeutuneena. Harrastajia ympäri maailman yhdistää kuitenkin kaksi asiaa: rakkaus hahmoon ja vahva yhteishenki.

Cosplayn tärkein osa on puku

Joillekin cosplay on kevyttä harrastelua, toisille vakavaa työtä. Cosplayn hyviä puolia on että siihen voi panostaa niin paljon kuin haluaa. Jotkut harrastajat voivat tuhlata suuria summia pukuunsa ja varusteisiin kun taas toiselle riittää perusasiat. Puku ja sen yksityiskohdat ovat silti äärettömän tärkeitä. Cosplay eroaa naamiaisista juuri pukujen yksityiskohtien ansiosta. Puvut yritetään valmistaa mahdollisimman pikkutarkasti, jotta se vastaisivat täydellisesti alkuperäistä. Puvut tehdään pääosin käsin, mutta luovuus ja hyvä mielikuvitus ovat tärkeitä. Pukujen osia voi löytyä kirpputorilta ja kangaskaupoista. Niitä voi ompelun lisäksi myös liimata kiinni pukuun. Ompelun lisäksi pukua tehdessä voi tarvita rakennus-, maalaus- ja jopa valonkäyttötaitoja. Aasiassa ja Yhdysvalloissa pukuja voi jo ostaa valmiina kauppojen hyllyiltä. Suomalaiset ovat joutuneet tyytymään internetin kautta tilaamiseen. Aidot harrastajat pitävät kuitenkin elintärkeänä puvun tekemistä itse ja näin omaan pukuun kehittyy tunneside. Monimutkaisen puvun tekemiseen itse voi kestää monta kuukautta. Hahmojen mielikuvitukselliset ja joskus fysiikan lakeja uhmaavat puvut vaativat tekijältään paljon mielikuvitusta ja ennen kaikkea tarmoa. Puvun lisäksi hahmo tarvitsee oikeanlaisen peruukin, varusteet ja maskeerauksen. Peruukin sijasta monet leikkaavat ja värjäävät hiuksensa hahmon tapaan. Varusteet tehdään itse askartelemalla mutta tekemisessä pyritään olemaan uskollisia alkuperäisen hahmon varusteiden alkuperäisyydelle. Maskeeraus opetellaan internetistä videoiden avulla. Materiaaleja ja tapoja voi olla monia, kunhan lopputulos näyttää hyvältä ja muistuttaa alkuperäistä.

Cosplayn harrastajat Suomessa

Suomessa cosplayta on harrastettu pienimuotoisesti vasta 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2004 Jyväskylässä järjestetty Animecon III oli harrastuksen käännekohta, jonka jälkeen harrastajien määrä lähti kasvuun. Animeconissa järjestettiin tuolloin cosplay-kilpailu, josta tuli tapahtuman suosituin ohjelmanumero. Tämän jälkeen jokaisessa alan tapahtumassa on järjestetty cosplay-kilpailuj, joita on nykyään kymmeniä vuodessa. Kilpailuissa puvun lisäksi liikkeet, ilmeet ja hahmoon eläytyminen vaikuttavat tuomarin arvioon. Nykyisiä suuria coneja Suomessa ovat Animecon Kuopiossa, eri paikkakunnilla järjestettävä Finncon, Ropecon Espoossa, Tracon Tampereella ja Desucon Lahdessa. Conien kävijämääristä on arvioitu että cosplayn harrastajia on Suomessa noin 10 000. Suomessa cosplayn harrastajia löytyy ala-asteikäisistä nelikymppisiin asti. Cosplayn rantautui Suomeen paremmin 2000-luvun alussa, jolloin lajia harrastavat ovat nyt kolmekymppisiä, mutta jatkavat edelleen. Miehiä harrastajista löytyy todella vähän. Conit ovat harrastajien päätapahtumia, joissa he kokoontuvat tapaamaan toisiaan. Coneissa on kilpailujen lisäksi paneeleja, työpajoja, iltajuhlia, alan kauppojen myyntipöytiä sekä viime vuosina coneihin on tullut paljon Final Fantasy-pelin taisteluesityksiä. Suomessa cosplayn harrastajat eivät rajoitu vain japanilaiseen animeen vaan jotkut pukeutuvat esimerkiksi muumien hahmoiksi. Maailmalla yleinen crossplay, eli toisen sukupuolen hahmoksi pukeutuminen on myös yleistä Suomessa. Cosplayta pidetään suurena teatterina, jolloin voi esittää ja olla kuka vain, miksi ei saisi olla toisen sukupuolen edustaja?